Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.

Dennis - orankivauva josta tuli tähti

Dennis oli yksi ihan tavallinen orankivauva, joka tuotiin kaksivuotiaana indonesialaiseen villieläinten pelastuskeskukseen. Se oli menettänyt äitinsä, sillä orankiäiti ei milloinkaan päästä niin pientä poikastaan horteilemaan yksin. Pelastuskeskuksessa orankivauvalle annettiin numero, niin kuin jokaiselle keskukseeen tuotavalle orangille.

-Olin kyllästynyt siihen, että tämä orpo orankivauva oli jälleen uusi numero valtavassa määrässä tulijoita. Päätimme, että tehdään tästä yksilöstä esimerkkitapaus. Tehdään Denniksestä kuuluisa, Save Dennis -kampanjan ideoinut ja Denniksen kuvan käteensä tatuoinut Femke den Haas kertoo.

Kuva: Ted van der Hulst.Kuva: Ted van der Hulst.

Lopulta kamppanja Save Dennis lähti pyörimään verkossa hashtagin #savedennis alla. Sen myötä Denniksestä tuli sen verran suuri tähti, että niin kuin monesta muustakin julkkiksesta, hänestä päätettiin tehdä oma kirja. Sen kuvasi valokuvaaja Ted van der Hulst, joka vietti Denniksen kanssa kaksi kuukautta Länsi-Sumatralla sijaitsevassa kuntoutuskeskuksessa seuraamassa Denniksen toipumista ja päivittäisiä askareita. 

-Dennis on todellinen kapinallinen. Rakastan hänen luonnettaan. Hän muistuttaa minua omasta pojastani, Ted van der Hulst sanoo.

Juuri niin hän halusi kuvata Denniksen, mahdollisimman inhimillisenä ja samalta tasolta.

Yhdessä Jakarta Animal Aid Networkin (JAAN) perustajan den Haasin kanssa koottu kirja on ilmiömäinen ja näyttää, miten samankaltainen orankivauva on ihmislapsen kanssa.

Valokuvakirjassa Dennis edustaa kaikkia Indonesian orankeja, jotka ovat vaarassa joutua sukupuuttoon kasvavan palmuöljyviljelyn johdosta. Tilaamalla Dennis-kirjan täältä, autat suojelemaan Indonesian orankeja.

Femke den Haas esittelee Dennis-tatuointinsa videohaastattelussa Facebooksivuillamme.

Lisää tietoa Denniksen omilta sivuilta.

25 vuotta häkissä  - FFN auttoi Romeon vihdoin vapaaksi 

 

Sain kunnian olla puhumassa syksyllä 2016 Helsingissä järjestetyssä Eläingaalassa Borneon orangeista. Tilaisuuden arpajaistulot oli päätetty lahjoittaa kriiittisesti uhanalaisille Borneon orangeille. Kerroin Viihde- ja Kulttuuriseuran järjestämässä tilaisuudessa siitä, mitä olin edellisenä vuonna nähnyt työskenneltyäni ihmeellisten viidakon oranssien miehien kanssa Borneossa. Ja sain kunnian päättää, mihin orangeille kerätyt varat lopulta ohjattaisiin.

Saksan FFN:lle työskentelevä taiteilija Sanna Myrttinen oli kerännyt niin ikään uusimmalla näyttelyllään varoja Indonesiaan ja kuullut 25 vuotta häkissä istuneesta Romeo-nimisestä orangista. Päätimme Sannan kanssa, että lahjoitus ohjataan Romeolle sekä hänen kohtalotovereilleen.

Miten on mahdollista, että orankiuros oli istunut ihmisen valvonnassa 25 vuotta kaltereiden takana? Se tuntui minusta käsittämättömältä.

Romeo oli palautettu aikoinaan, noin kuusivuotiaana Taiwanista takaisin Borneoon laittoman eläinkauppiaan jäätyä kiinni. Sen jälkeen selvisi, että Romeolla oli hepatiitti B -tartunta, eikä tätä siten voitu kotiuttaa luontoon muiden terveiden orankien pariin. Se olisi ollut Indonesiassa laitonta. Romeosta tuli tavallaan eri kuntoutuskeskusten väliä seilaava heittopussi, jolle kukaan ei oikein tiennyt mitä tehdä. Ja sitten aika kului. 

Kun keväällä 2017 matkustin FFN:n Helmut Huberin kanssa Borneoon, olimme vaihtaneet satoja sähköpostiviestejä liittyen Romeoon. Borneossa jatkoimme painostustamme, joka kohdistui nyt pitkäaikaiseen luontoaktivistiin, sillä hetkellä Romeosta vastuussa olevaan Willie Smitsiin. Hän päästi meidät lopulta tapaamaan valtavaa orankiurosta.

Lahjoituksellamme, sekä tosiasialla, että saavuimme paikalle kameramiehen kanssa, oli sen verran suuri vaikutus, että Romeo vapautettiin kesäkuussa Itä-Kalimantanin Samboja Lestarin kuntoutuskeskuksen lähistöllä sijaitsevalle pienelle saarelle. Siellä seurataan, kykeneekö 25 vuotta häkissä istunut oranki sopeutumaan luontoon ja selviytymään itsenäisesti. Jos kaikki menee hyvin, Romeo vapautetaan suuremmalle, noin 43 hehtaarin kokoiselle saarelle kolmen muun sairaan orangin kanssa.

Joku arvosteli meitä siitä, että ajoimme vanhan orangin asiaa, sillä se oli jo tottunut asumaan häkissä ja oli riippuvainen ihmisen avusta. Miten se muka sopeutuisi takaisin luontoon? Henkilökohtaisesti, jos saisin valita istuisinko seuraavat 20 vuotta kaltereiden takana odottelemassa sitä viimeistä reissua vai eläisinkö vaikka vain kolme vuotta vapaana, valitsisin silmää räpäyttämättä jälkimmäisen vaihtoehdon. 

www.orangutan.or.id

 

Romeo kolme kuukautta ennen vapauttamistaan Samboja Lestarin kuntoutuskeskuksessa Itä-Kalimantanilla.Romeo kolme kuukautta ennen vapauttamistaan Samboja Lestarin kuntoutuskeskuksessa Itä-Kalimantanilla.

Tuhoat tietämättäsi luontoa - mikä ihmeen palmuöljy?

Heinäkuussa 2017 perustettu Fans For Nature Finland on mukana taistelussa jäljellä olevien Indonesian sademetsien puolesta sekä sen värikkään villieläinkannan säilyttämiseksi. Kriittisesti uhanalainen oranki on yksi seuraavaksi katoavista eläinlajeista, jos palmuöljyn kysyntä jatkuu. Palmuöljyviljelmien määrä on noussut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja se on suurin syy esimerkiksi orankien elinympäristöjen katoamiseen. Palmuöljyä on jokapäiväisessä kosmetiikassa, elintarvikkeissa ja polttoaineissa. Puolet supermarkettien tuotteista sisältää palmuöljyä eikä palmuöljyä suinkaan  kutsuta sillä nimellä, vaan tuoteselosteissa palmuöljylle löytyy jopa satoja eri nimikkeitä.

Katso 300 nimen luettelo esimerkiksi täältä.

 

Öljypalmun hedelmää on arviolta puolessa supermarketin tuotteista.Öljypalmun hedelmää on arviolta puolessa supermarketin tuotteista.